Vapaiden valtakunnassa lisätään resursseja koulutukseen.


Suomalaisesta koulutuksesta on leikattu noin 1,5 miljardia euroa vuodesta 2011 lähtien. Tämä on käytännössä kohdistunut kaikkiin koulutustasoihin - varhaiskasvatuksesta (päiväkoti, eskari) yliopistokoulutukseen.

Mikä koulutusresurssien leikkaamisessa on vikana?


“Leikkaukset ovat johtaneet koulutuksen tasa-arvon ja opetuksen laadun heikkenemiseen ja opetustuntien vähentymiseen. Alueellinen tasa-arvo rapautuu, kun aiempaa suurempi osa koulutuksen rahoituksesta on jäänyt kuntien vastuulle.” summaa Suomen kuvalehti 21.3.2018 jutussa
Koulutus säästökuurilla.

Eniten kaikista koulutusmuodoista on leikattu ammatillisesta koulutuksesta.

Säästöt on haettu irtisanomisilla, tiloja lopettamalla, ryhmäkokoja kasvattamalla ja läsnäolo-opetusta vähentämällä. Leikkaukset vaikuttavat opetuksen ja oppimisen laatuun, joka puolestaan vaikuttaa työllistymiseen sekä siihen, saavatko opiskelijat suoritettua tutkintoaan loppuun.

Miten tähän on tultu?


Pelkästään tämä hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 250 miljoonaa euroa ja suurin leikkausvuosi on ollut 2017 (190 miljoonaa €). Samaan aikaan astui voimaan ammattikoulutuksen uudistus, jossa oppimisen pääpaino siirretään yrityksiin ja vähennetään ns. lähiopetuksen määrää. Tämä uudistus on saanut paljon kritiikkiä varsinkin siitä näkökulmasta, että toisen asteen ammatilliset opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan. Yle uutisoi
ammatillisen koulutuksen tilasta 30.10.2017.

Mihin nykymeno voi johtaa?


On olemassa vaara, että uudistuksen myötä pelkästään peruskoulun varassa olevien nuorten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Tämä puolestaan on myrkkyä työmarkkinakelpoisuudelle, sillä perusasteen koulutuksen omaavien ihmisten työllisyysaste on dramaattisesti alhaisempi (reilu 40%) kuin toisen asteen (ammattikoulu, lukio) koulutuksen saaneilla (n. 70%). Tällaista negatiivista kehityskulkua ennakoi nuorten koulutus- ja tutkintovalintoja tutkivan Monialaisia polkuja työhön -hankkeen
artikkeli.

Jotta Suomessa on hyvinvointia tulevaisuudessakin, on meidän panostettava osaamiseen ja koulutukseen jatkossa aivan eri tavalla. Yksi keskeinen väline tähän on oppivelvollisuuden laajentaminen siten, että myös toisen asteen koulutus on oppivelvollisuuden piirissä. Se on myös tilastojen mukaan parasta lääkettä työllisyysasteen nostamiseen.

Puoluejohtajien näkemyseroista tuoretta tietoa tarjoilee Helsingin sanomien juttu 26.1.2019 Educa-messuilla pidetystä paneelista.

Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät meille tärkeistä työelämäteemoista. 

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla ÄÄNESTYSLUPAUS > 

Täältä voit lukea myös muista työelämäteemoistamme.


Kommentoi ensimmäisenä

Ole hyvä ja katso ohjeet käyttäjätilin aktivoimiseen sähköpostitse.