Vapaiden valtakunnassa on vapaus järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia.

Ammatillinen järjestäytymisvapaus on Suomessa turvattu perustuslailla sekä erilaisilla muilla lainsäädännön määräyksillä.

Järjestäytymisvapauden ansiosta meillä on mm. oikeus osallistua työtaisteluun sekä oikeus neuvotella ja solmia vapaasti työehtosopimuksia järjestäytyneiden osapuolten kesken. Järjestäytymisvapauteen kuuluu myös ns. negatiivinen järjestäytymisvapaus, eli ketään ei voida pakottaa vasten tahtoaan liittymään erilaisiin yhdistyksiin.

Järjestäytyminen on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Noin 70%:a  palkansaajista kuuluu ammattiliittoon. Se on vuosien varrella varmistanut, että työntekijöiden ääni kuuluu yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Suomi onkin myös muiden pohjoismaiden ohella yksi sosiaalisesti oikeudenmukaisimmista maista. Vapaiden valtakunnassa tämä on tärkeä asia turvata.

Suomi on jäsenenä kansainvälisessä työjärjestössä, ILO:ssa, jonka perustehtävä on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kelvollisia työoloja sekä mm. vastustaa lapsityövoiman käyttöä. ILO:n jäsenyys tuo mukanaan velvoitteita mm. kolmikantaisesta (työntekijät, työnantajat, valtio) toimintamallista työmarkkinoilla sekä osapuolten välisen sosiaalidialogin ylläpitämisestä.

Vaikka moni asia on meillä Suomessa kelvollisella tasolla, työtä riittää yhä: kuluvalla hallituskaudella on niin sanottu kolmikannan mureneminen saanut aika ajoin kovastikin kritiikkiä osakseen.

Työehtosopimuksia jo yli 100 vuoden ajan


Työehtosopimusten perustehtävä on turvata työntekijöiden minimityöehdot eri toimialojen erityispiirteet huomioon ottaen. Työehtosopimuksissa on määräyksiä työnteon keskeisistä ehdoista, kuten palkkauksesta, työajoista, vuosilomista sekä perhevapaista. Lisäksi työntekijöiden kannalta oleellinen luottamusmiesjärjestelmä on lähes yksinomaan työehtosopimusten avulla sovittava kokonaisuus.

Ilman työehtosopimuksia jokainen työntekijä joutuisi solmimaan oman työsuhteensa ehdot itse, jolloin neuvottelumahdollisuudet, varsinkin uutta työpaikkaa etsiessä, olisivat selkeästi huonommat kuin kollektiivisopimuksissa.

Työehtosopimuksilla onkin meillä pitkät perinteet. Ensimmäiset työehtosopimukset solmittiin jo 1890-luvulla ja ensimmäinen varsinainen laki tuli voimaan 1920-luvulla, eli voidaan hyvin sanoa työehtosopimuksia solmitun reilusti yli 100 vuotta.

Miksi on turvattava vapaus järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia?

 

Mikäli työehtosopimusjärjestelmä romuttuisi ja hallitsematon paikallinen sopiminen lisääntyisi, ihmisten työsuhteen ehdot heikkenevät ja toimeentulon mahdollisuudet myös kapenevat. Siksi työehtosopimukset ovat ennen kaikkea tasaisen toimeentulon keskeinen väline.

Miten voin vaikuttaa?


Äänestämällä. Eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen uusi eduskunta ja hallitus päättävät meille tärkeistä työelämäteemoista.

Jokainen ääni on tärkeä. Vapaiden valtakunnan tukijaksi liitytään antamalla ÄÄNESTYSLUPAUS > 

Joko tutustuit listaan kampanjaa tukevista ehdokkaista omassa vaalipiirissäsi?

Täältä voit lukea myös muista työelämäteemoistamme.


Kommentoi ensimmäisenä

Ole hyvä ja katso ohjeet käyttäjätilin aktivoimiseen sähköpostitse.